Lokakuussa PBS lähettää Ken Burnsin ja Lynn Novickin kolmiosaisen dokumentin Kielto. Elokuva on yksityiskohtainen ja kiehtova tutkimus monimutkaisista yhteiskunnallisista ja poliittisista tapahtumista, jotka johtivat 18. tarkistuksen hyväksymiseen vuonna 1920 ja aloittivat väkivaltaisen rikollisuuden ja laajaan tekopyhyyden aikakauden. Burns puhui Wine Enthusiastin kanssa kiellon vaikutuksesta politiikkaamme, oikeusjärjestelmäämme ja läheisimpiin suhteihimme.

Viiniharrastus: Mikä herätti kiinnostuksenne tehdä tämä projekti?
KEN BURNS: Se ei ole raketitiedettä, vaan aina vain vetää hyvää tarinaa. Tämä ei ole vain yksi, se on tuhansia hyviä tarinoita. Otamme aiheen ja yritämme käsitellä sitä mahdollisimman paljon. Asun New Hampshiressa, jossa valmistamme vaahterasiirappia. Siirtää gallonaa siirappia 40 gallonaa mehua. Se on suunnilleen sama suhde dokumentin kuvaamisen kanssa.

ME: Nimeät kolme osaa 'A Drunkards Nation', 'Scofflaws Nation' ja 'Hypocrites Nation'. Ja aloitat ensimmäisen jakson lainauksella Mark Twainilta: 'Mikään ei tarvitse niin uudistaa kuin muiden ihmisten tottumukset. Fanaatikot eivät koskaan opi sitä, vaikka se kirjoitettaisiin kultaisin kirjaimin taivaan yli. Kielto tekee kaikesta arvokasta. ' Onko oikeudenmukaista olettaa, että tämä on noutoviesti?
KB: Kaikki nämä otsikot ovat asioita, joita ihmiset todella sanovat elokuvassa. Me emme ole otsikkomme, me valitsemme lainauksia. Elokuvan ensimmäisestä viimeiseen hetkeen näytämme alkoholinkustannukset. Sinun ei tarvitse osoittaa nuolia siihen - nämä ovat ilmiömäisiä tarinoita. Liian usein meillä on taipumus olla pinnallinen näkemys mistä tahansa aikakaudesta. Kielto tuo esiin gangstereita, konekiväärejä, räpylöitä, mutta olemme saaneet paljon enemmän elokuvasta, joka on erittäin mielenkiintoinen. Oli tärkeää löytää niin sanottuja tavallisia ihmisiä, joilla on omat muistot ja muistot, ja meillä on niitä kaikkialta maasta.

ME: On kiehtovaa oppia sellaisten yleisten termien alkuperä kuin teetotaler ('täydellisestä pidättymisestä'), bootleggers (viskimyyjät) ja scofflawit (kirjaimellisesti ne, jotka pilkkasivat lakia).
KB: Olin erityisen kiinnostunut oppimaan pääomasta T-summaimesta, joka alkoi hillitsevänä liikkeenä ja metastasoitui ns. Kokonaisrakkaus.

ME: Näytät, kuinka kiellon tulo johti nopeasti rikokseen, lahjontaan ja laajaan tekopyhyyteen jopa lainsäätäjien keskuudessa.
KB: Mielestäni tämä on väistämätöntä, kun sinulla on tilanne, jossa 10 prosentilla väestöstä on ongelmia alkoholin kanssa, ja asettavat ratkaisun koko väestölle. Jätät itsesi avoimeksi tahattomille seurauksille. Kielto edisti paljon lain rikkomista ja korruptiota, joka seurasi, koska kaikki katsoivat toisinpäin.

ME: Profiloit joitain bootleggereita, jotka näyttävät olevan yksinkertaisesti liikemiehiä, eivät gangstereita. He vastasivat markkinoiden tarpeisiin. Kapitalismi on puhdasta ja yksinkertaista?
KB: Kaupunkikaupungeissa bootlegging oli järjestäytyneen rikollisuuden maakunta, jota meillä ei olisi ilman kieltoa. Mutta monille ihmisille se oli yksinkertaisesti liiketoimintamahdollisuus. Suurin osa lain rikkomisista tapahtui paikallisella tasolla. Koko maa sanoi, että 'tämä on järjetön laki', mikä herättää lain halveksuntaa. On tärkeää huomata, että tämä on ainoa perustuslain muutos, joka todella rajoitti vapautta ja ainoa, joka kumottiin.

ME : Nautitko juomasta nyt ja uudestaan?
KB: Isäni oli kulttuuriantropologi, jonka osaamisalue oli Ranska. Hänellä oli ilmiömäinen viinikellari. Olin ennen suuri juominen. Kun työskentelin sisällissodan sarjassa, tarvitsin enemmän aikaa päivässäni ja lopetin juomisen lisäämällä muutaman tunnin työn. Minulla on vielä vähän viiniä, vähän samppanjaa nyt ja uudelleen.